Lalli 2006

Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energiamuodoista saadaan yli neljännes koko Suomen energian kulutuksesta, kun OECD-maiden keskiarvo on alle 10 prosenttia. Tämä selittyy etenkin metsäteollisuuden runsaan puunkäytön ja perinteisen vesivoiman ansiosta, vaikkakin lisääntyvissä määrin myös tuuli-, aurinko- ja peltoenergia sekä maalämpö ovat tulleet täydentäviksi vaihtoehdoiksi niiden rinnalle. 

Haasteelliset tavoitteet

Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa toteutetaan erityistä uusiutuvan energian edistämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteet ovat varsin haasteellisia. Uusiutuvan energian kokonaistavoitteeksi vuoteen 2010 on asetettu 30 %:n lisäys vuoteen 2001 verrattuna. Edistämisohjelman kohteena olevasta bioenergian tuotannosta ja käytöstä tavoitteet on asetettu erikseen puun pienkäytölle (kiinteistöjen puulämmitys), metsähakkeelle, kierrätyspolttoaineille, biokaasulle, peltobiomassalle ja liikenteen biopolttonesteiden käytölle.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista kaikilta osapuolilta ja erityisen toivottavaa olisi, että kunnat ymmärtäisivät vastuunsa olla edelleen suunnannäyttäjinä uusissa lämpölaitosinvestoinneissa. Täten olisi helpompi luoda kollektiivinen innostuminen, jolloin yksityisten tahojen on helpompi lähteä mukaan investointeihin. Suurin lisäys on saatavissa puuperäisen energiankäytön lisäämisessä.

Entä meillä Satakunnassa

Prizztech Oy:n Energia- ja ympäristötoimiala on ottanut tosissaan valtiovallan haasteen vastaan. Olemme täältä Pohjois-Satakunnan toimipisteestä käsin panostaneet mm. peltoperäisen energiatuotannon hyödynnettävyyteen paikallisesti. Olemme selvittäneet myös hyötysähkön ja höyryn tuotantoa eläinrasvoilla sekä puuperäisellä tuotekaasulla sekä pyrkineet löytämään laadukkaan energiapuun kustannustehokkaan ketjutuksen ensiharvennuksilta lämpö- ja voimalaitoksille.

Näillä edellä mainituilla hankkeilla on ollut yksi yhteinen nimittäjä eli kilpailevien vaihtoehtojen tuominen perinteisten käyttömuotojen rinnalle vahvistamaan tuotteiden heikkoa hintakehitystä. Kesseli-hankkeessa kehitimme toimivat ratkaisut huonolaatuisen viljan energiakäytölle ja saimme sille jopa laatuviljan ylittävän kilohinnan. Toisaalta kierrätysravinteiden, kuten lihaluujauhon, käyttäminen lannoituksessa ei vielä toteutunut suunnitellussa laajuudessa.

Osoitimme Honkajoki Oy:n eläinrasvojen paikallisen arvon niin raskaan öljyn korvaajana höyryn tuotannossa kuin mahdollisen lämpöä ja sähköä tuottavan moottorivoimalaitoksen energialähteenä. Tämä muutti rasvan hinnoittelurakenteen vahvasti positiiviseksi tulovirraksi Neste Oilin Porvoon biodieseltehtaan raaka-aineena. 

Yhteistyössä Pohjois-Satakunnan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa testasimme laadukkaan karsitun energiarangan valmistusta ensiharvennuksilta siten, että koko hakkuukertymä valmistettiin energiakäyttöön. Tämä tietoinen valinta alensi hakkuukustannuksia siten, että huomioiden saatavat kemera-tuet, pääsimme jopa kuitupuun hinnan ylittävään energia-arvoon. 

Prizztech Oy on ollut mukana niin Säkylän että Honkajoen etanolitehdas-hankkeiden suunnittelussa. Kohteet ovat enemmänkin toisiaan täydentäviä ja olemassa olevaa infraa hyödyntäviä hankkeita. Säkylän tehdashankkeen vahvuudet ovat suurtuotantomittakaavassa ja sivutuotteiden paikallisessa hyödyntämisessä Lännen Rehun rehutehtaan yhteydessä.

Vastaavasti Honkajoen Kirkkokallion tehdashankkeen edut ovat pienuudessa ja teollisuusekologiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuotannon sivutuotteet käytetään tehokkaammin ympäröivien yritysten tuotantopanoksina aina hiilidioksidista lähtien. Osa käytettävistä raaka-aineistakin on suunniteltu olevan elintarviketeollisuuden sivutuotteita.

Tulevaisuus

Prizztech Oy:n etsimät toimintamallit ovat korostaneet pienimuotoisempaa hajautettua ympäristövastuullista energiantuotantoa, jossa tuotantoyksiköt rakennetaan palvelemaan vuorovaikutteisesti lähiympäristöään agroekologisin periaattein. Näissä malleissa työllistävyys ja kestävän kehityksen mukaiset energian, ravinteiden ja sivutuotteiden kiertomallit toteutuvat paikallisesti. Mikä on lopulta Suomen malli, päätetään poliittisesti lähivuosina.