Suupohjalainen 2010

Tämän vuoden Ruokamessuilla kävi 14 000 kävijää, joista lähes kolmannes oli ensimmäistä tai toista kertaa messuilla. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun suorittamassa kyselyssä löytyi vielä niitäkin, jotka olivat olleet kaikilla 20 Ruokamessuilla (3 prosenttia). Näytteilleasettajia oli ennätykselliset 150, joista uusia oli 45 yritystä ja niistä edelleen 34 oli lähiruokayrittäjiä. Asiakastyytyväisyyden osalta tuotetarjonta koettiin 99 prosentin osalta joko hyväksi tai erityisen hyväksi. Vastaavasti ruokailutarjonta koettiin lähes 80 prosentin osalta vähintään hyväksi. Tänä vuonna koottiin ensimmäistä kertaa tuottajien tuoretori Food Park Oy:n toimesta, joka on ensi vuonna tarkoitus laajentaa, yhteistyössä 4H-piirin kanssa, entistäkin ”tuoreemmaksi” niin tuotteiden että esittelijöiden osalta. Tämä Ruokamessujen uusi painopiste tukeekin erinomaisesti Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin ensi vuoden Nuorten YrittäjyysKasvatusYmpäristö, NYKY-hanketta.

Lähiruuasta lähiyrittäjyyteen

Lähiruuasta onkin sitten lyhyt matka lähiyrittäjyyteen. Useimmiten lähiruoka tuotetaan pienten ja paikallisten lähiruokayrittäjien toimesta, jotka tuovat taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja, verotuloja sekä sosiaalista vastuunkantokykyä lähialuetalouteen. Niiden vastakohtana on suuret kasvukeskusten keskitetyt tuotantoyksiköt, joissa tuotantokustannukset saadaan usein varsin alhaisiksi, mutta samalla tahtovat jäädä maut, aromit ja ennen kaikkea hyvät kasvolliset ruokatarinat pitkien kuljetusmatkojen varsille. Lähiruuan ja –yrittäjyyden tukeminen on selkeästi poliittinen kysymys ja valinta, johon etenkin kuntiemme päättäjien pitäisi ottaa voimakkaammin kantaa.

Liian usein saamme lukea ongelmista kilpailutuksissa niin elintarvikkeiden että palveluidenkin hankinnan osalta, joissa tarjouspyynnöt on rakennettu sen verran vaikeaselkoisiksi, että kiireinen pienyrittäjä ei ehdi niihin riittävästi perehtymään. Toisaalta saatetaan pyytää tarjousta niin suuresta hankintakokonaisuudesta, johon yksittäisen yrittäjän rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Hankintaosaamista on jo pitkään tuotu esille erilaisten seminaarien toimesta, joissa useimmiten on ollut paikalla joko ostajat tai myyjät. Seuraavien kehittämishankkeiden painopiste pitääkin olla niissä tilaisuuksissa, joissa ovat kummatkin osapuolet paikalla. Täten varmistetaan, että puhutaan samaa kieltä ja samalla voidaan aistia se aito tahtotila lähiruuan ja -palveluiden suosimisesta toimijoiden välillä.

Ruokaterveisiä Pohjois-Ruotsista

Pohjois-Ruotsissa on oivallettu paikallisen tuotannon vahvistaminen ja esilletuominen erinomaisen hyvin Konsum Nordin toimesta. Tämän kahden pohjoisimman maakunnan osuuskaupan aluetaloudellinen innovaatio oli lanseerata pari vuotta sitten NU-tuotemerkki (Norrländskt Utmärkt). Tämä erinomaista Norrlandista -konsepti on osoittautunut menestykseksi. Käydessäni Uumajan suuressa marketissa hämmästyksekseni huomasin, että kauppa oli antanut näille NU-tuotteille parhaimmat hyllymetrit sekä sen että nämä tuotteet kävivät parhaiten kaupaksi.

Käytännössä lähituotteet oli merkitty vihreällä pohjalla olevalla NU-tuotemerkillä sekä usealla niistä oli myös laskettu sikäläistä ekologista jalanjälkeä, joka useimmiten on vahvasti lähiruuan eduksi. Nämä tuotteet eivät suinkaan olleet halvimpia, vaan niille oli luotu puhdas, paikallinen, vastuullinen ja usein myös luomuinen brändi. Lisäksi tässä toimintamallissa oli hämmästyttävää se, että Konsum Nord, kaupan toimijana, toi voimakkaasti esille aluetaloudellista vastuutaan siitä, että välittämällä oman maakunnan raaka-aineista tai työllä tehtyjä tuotteita voidaan varmistaa ja aikaansaada paikallista hyvinvointia. Eli näin turvataan työpaikat, paikalliset palvelut, infrastruktuurin ylläpito sekä verotulot, joilla voidaan edelleen säilyttää olemassa oleva kunta- ja kaupanrakenne.

Entä Pohjanmaalla

Vastaavaa tuotemerkkiä on yritetty kertaalleen esittää myös Suomen puolella toimiville kauppaketjuille, mutta ne eivät vielä toistaiseksi ole lämminneet ajatukselle. Nyt heitänkin vastuun uusille ja valituille Osuuskauppojen edustajistoille, jotka voisivat hakea mallia naapurista ja osoittaa omistajaohjausta asiasta, joka varmasti yhdistäisi laajaa jäsenistöä. Osuuskauppojen osalta hyvänä pilotointina voisi olla Pohjanmaan alue, mistä löytyy paljon hyviä lähiruokatuottajia – kiitos Kauhajoen Ruokamessujen. Tarvittaessa voinen olla mukana kehittämässä omaa suomalaista mallia työteemalla Erinomaista Pohjanmaalta tai ainakin haluaisin avata keskustelun aiheen parista kuluttajien ja kaupan toimijoiden välillä.

Ja jotain KOKO-ohjelmatyöstä

Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan alkutuottajien sekä elintarviketeollisuuden välistä yhteistyötä on edelleen vahvistettu merkittävästi ja siitä hyvinä esimerkkeinä ovat yhteiset vientiponnistelut niin perunan ja muidenkin vihannesten osalta. Aloitetulla viennillä on saatu vahvistettua merkittävästi tuotteista saatavia hintoja. Toisaalta viennissä on pyritty myös pysyvästi löytämään uusia markkinoita esim. perunalle ja siitä tehtäville jalosteille. Tuotekehittelyn alla on useita yhdistelmätuotteita, joissa voidaan vähempiarvoisista sivuvirroista kehittää uusia valmisruokatuotteita. Tämän loppuvuoden aikana on selvittelyn alla elintarvikealan vientirenkaan perustaminen, jonka puitteissa voitaisiin avata myyntikonttori Pietarin alueelle. Vientirenkaan onnistumisen kannalta on tärkeää, että löydämme neljästä kuuteen toisiaan täydentävää elintarvikealan yritystä. Tämänkaltaiseen toimintaan on saatavissa kolmen vuoden ajan merkittävää TEM:in tukea.

Mennyt vuosi on tuonut myös merkittävää kilpailumenestystä. Alkukesästä Pirjon Pakarin Häjypoika-leipä valittiin Ruokamessujen uutuustuotekisan finalistiksi. Leivästä on sanottu komiasti, että se tehtihin uuren tien näyttäjäksi ja leivän tarkootus on tuora ilua ja olla mallihiksi tervehellisille elämäntavoolle. Häjypoika tarkoittanee Pohjanmaan murteella pienintä ja nuorimmaista. Samoin ohjelmaperheemme nuorimmainen yritys Netled Oy Honkajoelta sai maakunnallisen InnoSuomi-palkinnon Led-valaisimiin perustuvasta valotusverhoratkaisusta, jolla voidaan täydentää perinteistä valotusta valon minimiaallonpituuksia osalta. InnoSuomipalkinto oli jo järjestyksessään neljäs Honkajoen Kirkkokallion agroekologiselle yritysryppäälle. Arvostetuimman palkinnon seutukunnalle saimme kuitenkin lokakuussa, jolloin Isojoen Konehalli Oy kävi toimitusjohtaja Ilkka Alakorteen johdolla ottamassa vastaan valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon. Food Park Oy onnittelee menestyneitä osakasyrittäjiään ja toivoo tuloksellisen yhteistyön jatkuvan tulevinakin vuosina.