Teho 2008

Omatoimisen puunkorjuun kehittäminen unohdettiin metsäteollisuuden omien korjuuketjujen edistämisen rinnalla 1990- luvulla. Toisaalta siten saavutimme urakointilähtöiseen tavaralajimenetelmään soveltuvan kone- ja laitekannan valmistamisen sekä niihin liittyvien optimoivien hakkuuohjelmien suunnittelun johtoaseman globaaleilla markkinoilla. Hyvä näin, mutta nyt on mietittävä myös hankintahakkuiden tehostamisen mahdollisuuksia nykyisessä markkinatilanteessa, missä tuontikuitupuun hinta uhkaa karata ostajien ulottumattomiin.

Monimuotoisuus olkoon myös puunkorjuumenetelmien lähtökohtana tulevaisuudessa, joka mahdollistaa uusien pienimuotoisten ja omatoimisuuteen tukeutuvien korjuukonseptien kehittymisen maassamme. Perinteinen hankintahakkaaja on ollut maanviljelijä ja hankintahakkuiden elvyttämisessä paras kohderyhmä löytyy juuri heidän keskuudestaan. Osalle maatiloista on ostettu vuosien saatoissa tehokkaat nelivetotraktorit sekä metsäperävaunut ulottuvine kuormaimineen. Nyt tämä kalusto olisi päivitettävissä keveillä prosessoivilla kourilla osa-aikaurakointiin soveltuvaksi korjuukalustoksi leimikoille, joille teollisuuden korjuuketjut eivät markkinaehtoisesti sovellu.

Lähtökohtaoletuksena on, että hyvin suunnitellulla erilliskaadolla ja siihen yhdistetyllä koneellisella katkonnalla sekä mahdollisella karsinnalla voidaan huomattavasti tehostaa hankintamyyjän työn tuottavuutta kuitu- ja energiaosapuun valmistuksessa. Menetelmässä eriytetään puiden kaato, katkonta ja karsinta, jolloin niiden suorittamiselle voidaan valita kustannustehokkain paikka ja menetelmä alueellisista lähtökohdista. Etsittäessä pelkistettyä ratkaisua hankintahakkuisiin, voidaan sekä hintavasta ja vikaherkästä mittalaiteyksiköstä että kaato-ominaisuudesta ja jopa karsinnastakin luopua osapuukorjuussa. Toisaalta tartunta- ja kuormausominaisuuksia voidaan vastaavasti hieman parantaa, jotta runkojen noukinta maasta onnistuu vaivattomammin ja niiden mahdollinen joukkokäsittely sekä kuormaus metsäperävaunuun.

Menetelmän kannalta helpointa olisi kuitu- ja energiapuun yhtäaikainen korjuu, jolloin varsinainen kuitu- ja energiapuun erottaminen voitaisiin suorittaa esimerkiksi kevennetyn VTT:n kehittämän Massahake-menetelmän mukaisessa terminaalikäsittelyssä. Tässäkin menetelmässä kannattaisi jättää ravinnepitoisimmat oksat ja latvukset metsään varmistamaan harvennuksen jälkeinen nopea lisäkasvu ilman keinolannoitusta. Toisaalta perinteinen tavaralajimenetelmä onnistuu myös tässäkin hakkuumuodossa, jos yksikkö on varustettu karsinnalla ja sen edellyttämillä vetorullilla tai -teloilla. Mielenkiintoisen lisänsä pienpuun katkaisuvalikoimaan tuovat erilaiset leikkaavat veitset ja giljotiiniterät.

Nyt kaivataan panostusta myös pienimuotoisten hakkuujärjestelmien kehittämistyöhön uusista ja innovatiivisista lähtökohdista. Muun muassa Tekesin lukuisat eri tutkimusohjelmat tarjoavat rahoitusta uusien tuotanto- tai tuotekonseptien kehittämiseen sekä niiden kaupallistamiseen kansainvälisesti. Suomi voisi olla teknologiajohtaja hajautettujen korjuuketjujen kehittämisessä ja valmistuksessa. Vastaavasti tarvitsemme myös julkista rahoitusta toiminnallisuus- ja tuottavuustutkimuksien suorittamiseen uusien menetelmien ja laitteiden soveltuvuudesta hankintahakkuiden tehostamisessa. Hankintahakkuiden edistäminen on yhteinen etu, joten antaa myönteisten tuulien kaataa turhat ennakkoluulot omatoimisen puunkorjuun ympäriltä.