Teho 2007

Merkittävin uusiutuva ja varastoitunut energiapotentiaalimme on metsissämme, joko puustona tai sen alle varastoituneessa turpeessa. Metsämme kasvavat enemmän kuin koskaan ja tulevaisuudessa entistä useampi puukuutio tullaan hyödyntämään suoraan energian tuotannossa. Vastaavasti turvevarojamme on verrattu Pohjanmeren öljykenttiin, joten hitaasti uusiutuvan turpeen käyttö tulee myös korostumaan tulevaisuuden energiaratkaisuissa.

Puuhun ja turpeeseen perustuvat energiaratkaisut tulevat olemaan suuri mahdollisuus Suomelle tulevaisuudessa. Saksassa koevalmistetaan sekä puhutaan Aurinkodieselistä, joka voidaan valmistaa erilaisista biomassoista Fischer-Trops-menetelmällä hyvällä hyötysuhteella. Tärkeintä on nyt panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja tehdä kansainvälistä yhteistyötä uusien ympäristötehokkaampien biopolttonesteiden tuotantomenetelmien kehittämiseksi.

Suomen metsätalouden menestystarina on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Siinä on yhdistetty kestävä puuntuotanto, metsien ympäristöarvojen huomioiminen ja jokamiehen oikeudet metsien virkistyskäytön muodossa. Lähes kaikki talousmetsämme on sertifioitu kansainväliset vaatimukset täyttävien PEFC-kriteereiden mukaisesti. Kestävän kehityksen mukainen monimuotoinen metsätalous ja siihen suhteutettu metsä- ja puutuoteteollisuus on Suomen vahvuus myös tulevaisuudessa.

Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannusvarojen (KEMERA) käyttömääriin pitää saada tuntuva tasokorotus, jotta voisimme varmistaa myös tulevaisuudessa metsäteollisuutemme puuntarpeen tuontipuun merkittävästi kallistuessa. Toisaalta valtiovallan pitää muistaa vastuunsa sähkönhintakehityksen suhteen, että myös teollisuutemme energiaintensiiviset tuotantoalat säilyvät maassamme. Olemme kansantaloutena edelleen vahvasti riippuvaisia metsistä ja metsäsektorimme työllistää suoraan lähes 100 000 työntekijää. Se pitää näkyä myös poliittisessa päätöksenteossa.

Peltoperäistä lähienergiaa

Suomessa on yli kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa, josta voitaisiin ottaa peltoenergiantuotantoon noin neljännes eli 500 000 hehtaaria. Hyödynnettävä peltoenergiabiomassa voi koostua ensinnäkin suoraan lämmöksi ja sähköksi muunnettavista polttoaineista, kuten ruokohelpestä, oljesta, viljasta tai biokaasutettavista osioista, kuten erilaiset tuorenurmet tai eläinlannat.

Biokaasu on suuri mahdollisuus maaseudulle ja sen yrittäjille, sillä siinä korostuu erinomaisesti ympäristöystävällinen hiilen ja ravinteiden kierto. Biokaasu on puhtain mahdollinen liikennepolttoaine ja sen tuotanto on energiataloudellisestikin kannattavaa. Periaatteessa biokaasutuksen kelpaa kaikki orgaaninen materiaali, joten raaka-aineen riittävyys on erinomainen ja se on uusiutuva.

Toivottavaa olisi, että Suomeen rakennettaisiin tulevaisuudessa niin maatila- että aluekohtaisia biokaasulaitoksia ja niiden yleistymistä edistettäisiin riittävillä investointituilla ja paikalliseen pienimuotoiseen sähkönjakeluun olisi kilpailukykyinen mahdollisuus. Lisäksi pitää luoda bio- ja maakaasun jakeluverkosto varmistamaan ympäristöystävällisten biokaasuautojen yleistyminen.

Energiayrittäjyys maaseudulla

Kaikkien edellä mainittujen energiatuotantovaihtoehtojen ympärille voidaan rakentaa merkittävää energiayrittäjyyttä, joka valjastaa uusiutuvat energiavarat ympäröivän yhteisön käyttöön. Tämä on voi olla parhaimmillaan niin alue-, työllisyys- ja energiapolitiikkaa, missä kaikki osapuolet hyötyvät.

Maatalouden tulokehitys on ollut viimeiset vuodet alenemaan päin ja se on johtunut pitkälle siitä, että suomalainen tuottaja on varsin ahtaassa tilassa maatalouden tuotantopanoksia tuottavan teollisuuden, jalostajien ja kaupan välissä. Energiayrittäjinä pääsemme myymään itse lopputuotteen, lämmön, sähkön tai vaikkapa biokaasun suoraan autoileville kuluttajille, jolloin ansaintamahdollisuudet ovat paremmat. Tätä toivottavaa kehitystä pitää tukea verotuksellisilla ratkaisuilla.