Lalli 2007

Keväällä 2006 valmistui Lounais-Suomen metsäohjelma 2006 - 2010. Siinä todetaan Satakunnan metsien terveydentilan olevan ainoastaan tyydyttävä. Onneksemme maakuntamme teollisuuspäästöt ilmaan ovat vähitellen pienentyneet, mutta kaukokulkeutumat Keski-Euroopasta rasittavat edelleen metsiämme. Metlan tutkimuksien mukaan etenkin Säkylänharjun ja Harjavallan karujen männiköiden terveydentila on huonontunut. Lisäksi taloudellisesti merkittävää kuusen tyvilahoa esiintyy myös alueellamme varsin yleisesti. Täten metsiemmekin ”terveydenhoitoon” on kiinnitettävä enemmän huomiota tulevina vuosina.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on metsämaata hieman vajaat miljoona hehtaaria. Yksityinen omistus on 80 prosenttia ja viljelijöiden osuus siitä on noin puolet. Puuston tilavuus on 145 miljoonaa kuutiometriä ja siten puustoa on keskimäärin 148 kuutiota hehtaarilla. Vuotuinen kasvu on 5,8 kuutiota hehtaarilta. Soistamme on ojitettu 75 prosenttia, jolla on saatu 0,8 miljoonan kuution kasvunlisäys vuosittain. Metsistä on suojeltu 1,5 prosenttia. Vuosittainen kestävän kehityksen mukainen hakkuumahdollisuus on noin 5 miljoonaa kuutiota, mutta todelliset hakkuumäärät ovat jääneet vuosittain runsaaseen 80 prosenttiin siitä. Metsätalous työllistää noin 1500 ja metsäteollisuus noin 6200 työntekijää. Metsäsektorin välillisiksi vaikutuksiksi voidaan arvioida 42 prosenttia välittömistä työpaikoista, jolloin päädytään kokonaisuudessaan noin 11 000 työpaikkaan.

Kantorahatulot toteutuneista hakkuista ovat olleet 2000-luvulla noin 130 miljoonaa euroa vuodessa ja niistä noin 10 prosenttia on sijoitettu takaisin metsänhoito- ja parannustöihin. Metsänomistajat ovat saaneet hankintahakkuista työtuloa 6 miljoonaa euroa ja metsurit ja koneurakoitsijat urakointi- ja työtuloja 40 miljoonaa euroa. Metsätalouden nettotulos oli 120 €/ha vv. 2002 – 2004 ja siinä on otettu huomioon puunmyyntitulot, metsätalouden kustannukset sekä saadut tuet. Metsäkeskuksen alueella sijaitsevan metsäteollisuuden puunkäyttö on 6,2 miljoonaa kuutiota, joten jalostavaa teollisuutta on selkeästi hakkuumahdollisuuksia enemmän, mikä varmistaa puun hyvän kysynnän myös tulevaisuudessa. Lisäksi puuta on käytetty vuosittain 0,8 miljoonaa kuutiota energiantuotantoon.

Satakunnan metsät ovat pääpiirteissään varsin hyvin hoidettuja ja niihin on kertynyt hakkuusäästöjä. Tulevaisuudessa voimme lisätä merkittävästi harvennushakkuita ja osa ensiharvennuksista saattaa muodostua puhtaasti energiapuuhakkuiksi. Päätehakkuiden osuutta ei juurikaan voida lisätä ja yhä enemmän jalostettavasta puusta tullaan tuomaan myös maakuntamme ulkopuolelta.

Metsäkeskuksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi jalostusarvon nosto 25 prosentilla, joka on saavutettavissa puutuotealan jalostusasteen nostamisella sekä sillä että sahamme siirtyvät enemmän laatuluokiteltuihin erikoistuotteisiin. Tätä pyrkimystä on toteutettu useilla puutuotealan maakunnallisilla kehittämishankkeilla, joista etenkin Pohjois-Satakunnasta on hyviä kokemuksia.

Metsien virkistyskäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeä osa metsätalouden harjoittamista. Luonto- ja metsästysmatkailun suosio on selkeästi kasvussa. Viimeaikaisessa keskustelussa on tuotu esille yhä enemmän vapaaehtoinen luontoarvokauppa sekä jopa mahdollisuus maiseman vuokraamiseen esimerkiksi luontomatkailun lähtökohdista. Matkailun, luontoarvojen ja metsätalouden yhteensovittaminen vaatii avointa ja kannustavaa keskustelua, missä Satakuntaliiton rooli voisi olla nykyistä merkittävämpi.

Suomen metsätalouden menestystarina on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Siinä on yhdistetty kestävä puuntuotanto, metsien ympäristöarvojen huomioiminen ja jokamiehen oikeudet metsien virkistyskäytön muodossa. Lähes kaikki talousmetsämme on sertifioitu kansainväliset vaatimukset täyttävien PEFC-kriteereiden mukaisesti. Kestävän kehityksen mukainen monimuotoinen metsätalous ja siihen suhteutettu metsä- ja puutuoteteollisuus on Suomen ja Satakunnan vahvuus myös tulevaisuudessa.