Hannu Uusihonko 11.4.2011

Arviolta 750 000 suomalaista käyttää Kela-korvattavia mielialalääkkeitä. Mielenterveysdiagnoosin perusteella kirjoitetut sairauspäivärahat ovat kohonneet yli 60 % kasvuun kymmenessä vuodessa.  Joka viides vuonna 1987 syntynyt suomalainen on ollut mielenterveyshoidossa.

Huoleen arvojen koventumisesta törmää viikoittain mielipidepalstoilla, lehtien pääkirjoituksissa ja ennen kaikkea ihmisten parissa tuolla vaalikentillä. Olen kuullut aivan liian monta tarinaa siitä, kuinka yhteiskunta ja sen kovat arvot ovat ajaneet nuoria taloudelliseen ja henkiseen umpikujaan. Aina sieltä ei löydetä tietä ulos ystävien ja perheenjäsenten avustuksella vaan päädytään ennenaikaiseen kuolemaan joko huumaavien aineiden yliannostuksella tai sitten muulla tavoin riistämään nuori elämä pois keskuudestamme.

Kovien arvojen historiaa voidaan jäljittää 1990-luvun laman alkuhetkiin, jolloin jouduttiin tekemään kipeitä säästöjä lähes kaikesta ja silloin juustohöylä kävi ahkerasti eri ministeriöiden budjeteissa kokoomuslaisen valtionvarainministeri Iiro Viinasen johdolla. Tuolloin Suomi eli syvässä lamassa ja leikkauksia oli pakko tehdä, mutta nyt jälkeenpäin voimme arvioida olivatko kaikki kohdistukset loppuun asti mietittyjä. Tuolloin kovat arvot ottivat niskalenkin pehmeistä arvoista ja sen laskua maksamme vielä pitkään. Arvomaailman kovenemisen kohteeksi joutuivat niin työntekijät kuin yrittäjät, sillä erotuksella, että työntekijöillä oli ansiosidonnainen työttömyysturva, mutta yrittäjiltä saattoi mennä kaikki: terveys, koti, ystävät ja yritys. Tuolloin meillä ei ollut apuna EU:n vakausrahastoa, joka olisi saattanut pelastaa sekä pankkijärjestelmän että lukuisat työpaikat ja terveet yritykset.

Taloudellista kovista arvoista voidaan siirtyä Perussuomalaisten esillä pitämään henkisten arvojen kovenemiseen esimerkiksi maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia kohtaan. Olen erityisen huolestunut ääri-ilmiöistä, jotka saattavat luoda Suomesta kuvan maailmalle nurkkapatrioottisena maana. Tämä saattaa vaikeuttaa tulevaisuudessa kansainvälisten osaajien saamista elinkeinoelämämme palvelukseen. En vieläkään oikein usko, että Timo Aron toteaman impivaaralaisuuden juuret olisivat niin syvällä kyseisessä liikkeessä, mutta nyt vaalien alla tämä ulottuvuus on korostunut ruotsinkielen pakkomielteen rinnalla.

Hyvä terveys vaikuttaa koettuun elämänlaatuun. Yksilön elämänlaadun lisäksi terveys vaikuttaa kansantalouteen ihmisten parempana työkykynä ja suoranaisesti sairauksiin liittyvien kustannusten alenemisen kautta. Nyt tämän, toivottavasti taakse jääneen, laman jälkihoidossa emme tee samoja virheitä kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Panostakaamme ihmisten työhyvinvointiin niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. Siitä toiminnasta saamme varmasti tuntuvaa tuottoa yhteiskunnallisena sijoituksena ja nämä arvot ovat lähellä meitä keskustalaisia.