Nyt alkavat olemaan viimeiset hetket ennakoida ikääntymisen vaikutukset kansantaloutemme ja yritystemme kasvukykyyn ja sitä kautta myös tulevaisuuden hyvinvointiin. Vastaavasti julkisen talouden tuottavuuden parantaminen on yksi huomisen haasteista ja uskon kuntien palvelurakenneuudistuksen välttämättömyyteen, mutta toteuttamismallit kaipaavat vielä lisää vaihtoehtoja siitä kuka palvelut tuottaa, missä organisaatiorakenteessa ja millä hinnalla. Parhaassa tapauksessa tämä rakennemuutos voisi olla suuri mahdollisuus esimerkiksi sairaanhoidon ja vanhustenhuollon yrittäjyydelle. Yrittäjät ovat ottaneet haasteen vastaan ja rakentaneet laadukkaita palveluita. Nyt tarvitaan vuorostaan kunnallisia päätöksiä noiden palveluiden käyttöönottamiseksi.

Yrittäjyyden lähtökohdat ovat positiivisessa ajattelussa, uskossa tulevaan ja siinä että näkee ympäristön ja tulevaisuuden suurena mahdollisuutena. Hyvä yrittäjä ei kadehdi naapurin menestystä vaan näkee sen pikemminkin oman yrittäjyyden kannustimena. Verkostojen merkitys tulee entistäkin tärkeämmäksi ja tulevaisuudessa tarvitsemme hyviä ja luotettavia kumppaneita niin Suomesta että ulkomailta. Luottamus toimintaympäristöön on yksi tärkeimpiä lähtökohtia yritysten tulevaisuuden suunnittelussa. Luottamuspääoma kertyy niin työvoiman, kuntien, maakunnan, valtiovallan sekä muiden yritysten suhtautumisena tarkasteltavan yrityksen tai toimialan toimintaan. Satakuntalaisen osaamisen kehittäminen ja sen tuotteistaminen menestyviksi vientituotteiksi tulevat takaamaan myös huomisen työpaikat ja seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin perustan.

Tavoitteena yritteliäs ja osaava Satakunta

On sanottu, että suomalainen yrittäjyys on mahdollisuusyrittäjyyttä eli nähdään perustettavalle liiketoiminnalle todelliset ja kasvavat mahdollisuudet. Täten erilaiset toimet ja keinot näiden oivallettujen mahdollisuuksien toteuttamiseen pitää saada yritysten käyttöön riittävän aikaisessa vaiheessa. Yrittäjillä on usein hyvä ammattiosaaminen ja näkemys itse tuotteen tai palvelun tuottamisesta, mutta liiketoimintaprosessien tehokas hallinta saattaa olla vähemmän tiedostettua.

Monet ovat kritisoineet sitä, että Suomessa on tarjolla aivan liikaa ja monenlaista yrityspalvelua ja jos virkamies osaisi todella kehittää yritystoimintaa, niin hän ei olisi virkamies vaan yrittäjä. Väitettä ei voi täysin kiistää, mutta ainakin Satakunnassa on yritetty poistaa tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja rakentaa seudullisten ja maakunnallisten yrityspalveluiden toisiaan täydentävää verkostoa sekä niiden välistä työnjakoa on selkeytetty. Tuloksiakin on saavutettu, sillä esimerkiksi Pohjois-Satakunnan seutukunta on pärjännyt hyvin TEM:in yrittäjyyskatsauksissa, kun mittarina on ollut vireiden ja kasvuhakuisten yritysten nettolisäys. Tästä on hyvä jatkaa.

Tyynestä kyntäjästä elintarviketuotannon huippuosaajaksi

Monimuotoinen ja yrittävä maaseutu on kansallinen voimavaramme. Meillä kaikilla suomalaisilla on oikeus puhtaaseen ja eettisesti hyväksyttävästi tuotettuun lähiruokaan, ruokaan joka samalla muodostaa elintarvikehuoltovarmuutemme perustan. Tulevaisuudessa kasvatamme elintarvikkeita myös suljetumpien viljelyjärjestelmien alaisuudessa, joissa yhdistetään huipputeknologia ja perinteinen viljelyosaaminen agroekologisella ympäristötehokkuudella. Tämä ajattelumalli voidaan jalostaa äärimmilleen ympärivuotisessa kasvihuonetuotannossa, minkä kehittämisessä satakuntalaiset yritykset ovat jo alan kansainvälisiä huippuosaajia.

Perinteisen maatalouden merkitys tulee korostumaan täällä Satakunnassa. Alkutuotantoa jalostavan teollisuuden voittajat löytyvät Länsi-Suomesta ja niiden kannattavuus on ollut riittävä laajennusinvestoinneille niin kotimaassa että ulkomailla. Satakunnan maito-, nauta- ja sikatilojen investoinnit ovat olleet merkittäviä, mutta niiden kannattavuus on edelleen varsin heikko. Viljanviljelijöiden tulee tarkasti miettiä mitä pelloillamme tuotamme, sillä ylituotanto tekee rehu- ja myllyteollisuudesta laiskan maksajan.

Maa- ja metsätaloutta harjoittavat maaseutuyritykset ovat jo nyt merkittäviä työllistäjiä ja ostopalveluiden käyttäjiä. Maatalouden rakennemuutos tulee edelleen kasvattamaan maatalouden yksikkökokoja ja liiketoimintaosaamisen merkitys tulee korostumaan myös maatiloilla. Tämä kehitys on suuri haaste maatalouden neuvontaorganisaatiolle. Satakunnan syrjäisten seutujen runkoasutus ja yksityistieverkoston ylläpito on jäämässä harventuvien aktiivitilojen varaan. Tämä on kohtuutonta jäljelle jääneiden maaseutuyrittäjien osalta. Valtiovallan on otettava tulevaisuudessa enemmän vastuuta maaseudun perusrakenteiden ylläpidosta ja kehittämisestä, jos haluamme säilyttää elinvoimaisen ja uusiutuvan maaseudun.